torstai 11. toukokuuta 2017

Naistoipujat tarvitsevat lisää naiserityistä toimintaa




Samalla, kun naisten päihteiden käyttö ja päihdeongelmat ovat lisääntyneet yhteiskunnassa, on A-kiltatoimintaan ohjautuvien naisten määrä kasvanut. Alkujaan hyvin miesvaltaisessa A-kiltatoimin­nassa naisten osuus jäsenistöstä on vakiintunut viime vuosina reiluun kolmannekseen (38 % vuonna 2016). Osa naisista on mukana päihdetoipujan puolisona, osa toipujana.


Yleisimmin A-kiltanaisten keskinäinen vertaisuus toteutuu arjen tilanteissa spontaanisti.  Naisille suunnattua ohjattua ryhmätoimintaa järjestetään myös A-killoissa: keskusteluryhmiä oli vuonna 2016 kolmessa A-killassa ja toiminnallisia ryhmiä kuudessa A-killassa. Vaikka yleisesti ottaen naiserityistä ryhmätoimintaa on tarjolla melko vähän, ja joissakin A-killoissa naistoipujia on vain muutamia,  päihdetoipujanaisilla on kuitenkin selkeä tarve kohdata vertaisiaan. Tästä kertoo se, että suhteellisesti tarkasteltuna naiset ovat aktiivisempia osallistumaan valtakunnallisiin ja alueellisiin A-Kiltojen Liitto ry:n tapahtumiin kuin miehet. Paikallinen A-kilta voi näin toimia väylänä päästä yhteyteen eri paikkakuntien A-kiltanaisten kanssa ja mahdollistaa parhaimmillaan elämänmittaisten ystävyyssuhteiden syntymisen.

 



Naistoipuja saa keskittyä itseensä?


A-Kiltojen Liitto ry:n naisjaoston suunnittelemat Naisten voimavarapäivät ja naisten lomatoiminta ovat olleet vuosittain suosittuja kohtaamispaikkoja sekä naistoipujille että läheisenä A-killassa toimiville naisille. Turvallinen ja luottamuksellinen ympäristö mahdollistaa naisten väliset syvälliset teemakeskustelut − hemmottelun ja huumorin ohella. Huhtikuun lopussa vietetyillä Naisten voimavarapäivillä teemana oli häpeä ja syyllisyys. Voimavarapäivien palautteesta nousi selkeästi esiin päivien teeman tärkeys ja vertaiskeskustelujen merkitys: yleisarvosanaksi tapahtumalle annettiin 4,6 asteikolla 1–5. Sen sijaan kehittääkö/edistääkö tapahtuma A-kiltasi toimintaa? -kysymyksen arvosanaksi annettiin 3,9. 

Väkisinkin tulee miettineeksi, ulottuuko Naisten voimavarapäivien naistoipumista edistävä keskustelu- ja toimintakulttuuri myös osallistujien omiin A-kiltoihin? Voivatko naiset puhua vapaasti ja turvallisesti omista kokemuksistaan, tunteistaan ja elämästään? Vai onko joissakin A-killoissa vallalla edelleen miehinen puhetapa ja naiset puuhastelevat enemmän keittiössä kahvinkeitossa? Tai pitääkö naisen olla ”hyvä jätkä” osallistuakseen tasaveroisena oman A-kiltansa toimintaan? Huomioidaanko kaikissa A-kiltayhdistyksissä riittävästi naistoipumisen erityispiirteet?

Naisjaosto naiserityisyyden esiin nostaja: paikalliselle tasolle lisää toimintaa


Vuonna 1984 perustetun A-Kiltojen Liitto ry:n naisjaoston tehtävänä on ollut huolehtia, että A-kiltatoiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu ja että naisten päihdetoipumisen erityiskysymyk­set otetaan huomioon. Naisjaosto on pitkään ollut huolissaan paikallisen ohjatun naistoiminnan vähäisyydestä.

Naisjaoston teettämään kyselyyn vastasi 8.2.2017 mennessä anonyymisti 66 A-kiltanaista 22 A-kiltayhdistyksestä.  Vastaajista suurin osa (n=59) oli sitä mieltä, että A-kiltayhdistyksiin tarvitaan lisää naisille suunnattua toimintaa. Naistoiminnan tavoitteena vastaajat näkivät päihteettömyyden ja yhteisöllisyyden tukemisen vertaisuuden avulla. A-kiltanaisille suunnatulta toiminnalta kaivattiin monipuolisuutta, päihdetoipumisen naiserityi­syy­den tai haasteiden huomiointia ja vertaistukea. Osassa vastauksista kävi ilmi, että A-killoissa toimintaa suunnitellaan miesten tarpeisiin. 

Tavoittaisiko tarve ja tarjonta, jos naiset saisivat rohkeutta osallistua enemmän oman A-kiltayhdistyksensä toiminnan suunnitteluun? Naisryhmillä on tutkitusti suuri merkitys naisidentiteetin vahvistamisessa ja minäkuvan monipuolis­tamisessa. Minäkuvan vahvistuminen voisi yksilötasolla parhaimmillaan edistää toipumista ja sitouttaa ryhmän toimintaan ja auttaa kasvamaan vastuunottoon. Naisjaoston teettämän kyselyn vastaukset antavat vahvan signaalin. A-kiltatoimintaan tarvitaan lisää naisia aktivoivia ja naisille suunnattua ryhmätoimintaa, joka huomio naisten toipumisen erityskysymykset sekä erilaiset elämäntilanteet.

Tähän A-Kiltojen Liitto ry:n naisjaosto ehdottaa vastattavan päihdetoipujanaisten ryhmätoiminnan kehittämisprojektilla. Tällä halutaan myös rohkaista naisia kertomaan avoimemmin omasta toipumisestaan. Mitä enemmän naisten päihderiippuvuus ja siitä toipuminen on esillä, sitä enemmän siihen liittyviä erityiskysymyksiä ymmärretään. 

A-Kiltojen Liitto ry:n kotisivuilla on luettavissa  toipumistarinoita ja Vesiposti-lehti julkaisee jokaisessa lehdessä toipumiseen liittyviä tekstejä.


Teksti:
Tuija Tamsi-Lehtinen
tiedottaja 
Vesiposti/päätoimittaja   
A-Kiltojen Liitto ry

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

A-killoissa toipuja on toimija eikä toiminnan kohde



A-klinikkasäätiön ylilääkäri Pekka Salmela on sanonut: ”Tekeminen luo enemmän itseluottamusta kuin puhuminen. Itsetunto kasvaa, olemisen tarkoitus selkiytyy, mieliala nousee, sosiaaliset taidot lisääntyvät, kielteinen minäkuva haalenee ja itseään koskevat negatiiviset ajatukset vähenevät.”[i] Ehkä tämä kuvaa hyvin onnistuneen A-kiltatoiminnan positiivisia vaikutuksia.

A-killan tarkoituksena on tuoda päihteettömään päivään myös toimintaa. Näin luvataan, ja tämä lupaus toteutuukin A-killoissa hyvin. A-killoissa tiedetään kokemuksesta, että hyvällä toiminnalla on positiivisia vaikutuksia toipumiseen. Suunnittelun ja toteutuksen tekevät yleensä itse osallistujat eli A-kiltalaiset, jolloin toiminnasta tulee oman näköistä ja mielekästä. Se tunne, että me tehdään ja tämä auttaa toisiakin, on eteenpäin kannattelevaa. Samalla saa tuntea olevansa tärkeä osa tätä hyvää tekevää yhteisöä ja sen tehtävää. A-killassa toipuja on toimija, eikä toiminnan kohde ja juuri näin sen kuuluukin olla.

Arjessa mukana


A-kiltayhdistyksissä toiminnallisuus näkyy arjessa biljardin ja kortin peluuna, tietovisailuina sekä yhteisinä hetkinä kahvinjuonnin ohessa. Useassa A-killassa on erilaisia toiminnallisia ryhmiä muun muassa taideryhmä, liikuntaryhmä, askarteluryhmä, puutyöryhmä, kokkiryhmä ja uinti- ja avantoryhmä. Luontoretket ja -leirit ovat yleisiä toimintamuotoja A-killoissa[ii]. On laavuretkiä, kalastusta ja yhteisiä toisten A-kiltojen kanssa järjestettyjä leirejä. Kaikessa toiminnassa kuitenkin on vertaisuus ja yhteisöllisyys läsnä. Uskalletaan lähteä, kun on vertaisia mukana.

Tänä vuonna A-Kiltojen Liitto ry on mukana neljässä Metsähallituksen koordinoimassa Luonnon päivän -tapahtumassa. Ensimmäisenä talvisena luonnon päivänä 4.2. A-killat olivat mukana järjestämässä omia tapahtumia ja FC A-kilta (A-Kiltojen Liitto ry:n joukkue, jossa A-kiltalaisia ympäri Suomen) ihan konkreettisesti sukelsi talveen hankipallon MM-kisoissa Ukkohallassa. Hankipalloa pelataan järven jäällä jalkapallolla, ja joinakin talvina lisähaasteen tuo puolimetriä lunta ja paukkupakkaset. Itse kaksi kertaa mukana olleena voin sanoa, että tuolla arkimurheet unohtuvat joksikin aikaa. Seuraavan kerran FC A-kilta nähdään tositoimissa heinäkuussa Suopotkupallon MM-kilpailuissa. Sitä ennen on kaksi toiminnallista Luonnon päivää 20.5. ja 17.6.

Toiminnallisuus nousi myös vahvasti esiin A-kiltojen erityispiirteenä MIPA-tutkimuksessa verrattuna muihin yhdistyksiin. Toiminnallista vertaisuutta on A-killoissa vastausten mukaan 81,6 %, kun muissa tutkimuksen päihdeyhdistyksissä sitä oli 33,3 % sekä tutkimuksen mielenterveysyhdistyksissä 46,5 %. Vastanneista A-kiltalaisista 77 % kertoi harrastus- ja virkistystoiminnalla olevan suuri merkitys toiminnassa. Yhtenä syynä A-kiltaan tulemiseen 47 % vastanneista mainitsee mielekkään tekemisen. Selkeästi ensimmäisen sijan nappaa omaan päihteiden käyttöön liittyvät syyt (N =62 %).


A-kiltatoiminnassa erilaiset ulkopelit kuuluvat kesään.

Toimintajaosto innostaa ja ideoi

 

A-Kiltojen Liitto ry:n hallituksen vuonna 2015 perustama toimintajaosto haluaa vahvistaa A-kiltojen toiminnallisuutta entisestään. Ensimmäistä kertaa viime vuonna järjestetty Sporttivartti oli menestys ja siihen osallistui 373 A-kiltalaista. Haasteen aikana A-kiltalaiset keräsivät 49 697 viidentoista minuutin liikuntasuoritusta. Hyvää kannattaa jatkaa. Sporttivartti toteutetaan tänä vuonna huhti–toukokuun aikana. Tuntuu, että nyt on hyvä pöhinä A-killoissa ja tätä ollaan odotettu innolla, mahtavaa! On hyvä huomioida, että tarkoitus on haastaa myös – ja nimenomaan – sitä vähemmän liikkuvaa mukaan ja tarjota kaikille mahdollisuuksia osallistumiseen. LIIKUNTAHAASTE 2017 Sporttivartilla on oma ryhmä Facebookissa, kannattaa käydä liittymässä – jakakaa tarinoita ja kuvia. Sporttivartti tuo liikkumista päihteettömään päivään.

Teksti:
Mikko Putaja
järjestökoordinaattori
toimintajaoston sihteeri
A-Kiltojen Liitto ry




[i] Toiminnallisuuden merkitys päihdetoipumisessa A-klinikkasäätiön ylilääkäri Pekka Salmela.
A-kiltaseminaari 2012, Helsinki
[ii] Vuonna 2016 38 A-kiltaa 49 A-killasta ilmoitti toimintamuodokseen luontotoiminnan. A-Kiltojen Liitto ry, tilastotiedot.

tiistai 14. helmikuuta 2017

A-kiltatoiminnalla monenlaisia hyvinvointivaikutuksia

A-kiltatoiminnassa vertaisuus toteutuu

Olet avannut Selvästi parempi -blogin, kiitos siitä. Ystävänpäivänä 2017 julkaistu blogi tulee ilmestymään säännöllisesti, kuusi kertaa vuodessa eri kirjoittajien toimesta. Selvästi parempi -blogissa käsitellään A-kiltatoiminnan ja päihdetoipumisen ajankohtaisasioita, mutta myös A-kiltatoiminnan tavoitteet ja lähtökohdat ovat esillä, tuoreesti ja uusista näkökulmista. 

Tavoitteena on, että blogi herättäisi keskustelua A-killoissa ja muussa A-kiltatoiminnassa sekä antaisi tietoa A-kiltatoimintaa seuraaville. Selvästi parempi -blogi tulee korvaamaan aluekirjeet, joita on postitettu neljästi vuodessa A-kiltayhdistyksiin. 

Yhdessä koettu ilo

Kannattaisiko minun mennä A-kiltaan? Mitä hyötyä tai iloa siitä olisi? Näitä kysymyksiä ehkä esittää itselleen päihdetoipuja tai läheinen, joka tahtoo helpotusta päihdehaittoihin ja pohtii hakeutumista A-kiltatoimintaan. Myös A-kiltojen kanssa yhteistyötä tekevät – päihdetyöntekijät, järjestöväki – sekä toiminnan rahoittajat haluavat niihin vastauksia. Menneen vuoden aikana A-kiltatoiminnan vaikutuksista on käyty keskustelua sekä saatu tutkittua tietoa. Keskustelun ja tutkimustiedon vakuuttamana uskallan sanoa: A-kiltatoiminnalla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia siinä mukana oleviin.

Viime vuoden teemana oli toipumisen ilo. Käydyissä keskusteluissa ei puhuttu pelkästään päihdetoipumisesta syntyvästä ilon tunteesta vaan nostettiin esiin A-kiltayhteisön ja A-kiltatoiminnan monet, iloa tuottavat positiiviset vaikutukset. Toipumisen iloa löydettiin paitsi oman toipumisen huomaamisesta, myös vertaistuesta, toisen toipumisen seuraamisesta ja A-killan hyvästä toipumiskulttuurista. A-kiltatoiminnassa yhteisesti koettua, yhteisöllistä toipumisen iloa pidettiin tärkeänä. Se taas syntyy A-killan toipumistarinoista, niiden jakamisesta ja vertaisuudesta – yhdessä koettu ilo on vähintään kaksinkertaista iloa. Asioiden yhteinen kokeminen A-kiltatoiminnassa ja niiden jakaminen ovat myös lääke yksinäisyyteen. Useat toivat keskusteluissa esiin sen, että A-killan ovesta astuminen on ollut tässä suhteessa muutos – ”ennen ei ollut yhtään ystävää, nyt on ja lisääkin mahtuu”. Monet puhuvat A-kiltaperheestä kattaen koko Suomen. Lämminhenkisyys on kaikkialla aistittavissa: "Kuin kotiin tulisi".

Toipujien asialla: koettu hyvinvointi parani ja yksinäisyys väheni

Viime vuoden aikana saatiin myös tutkittua tietoa A-kiltatoiminnan vaikutuksista. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen käynnistämä tutkimusohjelma (MIPA) antoi tietoa sekä A-kiltojen toiminnoista, että A-kiltalaisten kokemasta hyvinvoinnista. Kun tutkimuksessa verrattiin A-kiltoja muihin päihdejärjestöihin, niin A-kiltojen toiminnan keskiössä olivat päihdetoipujat ja akuutteja päihdeongelmia omaavat selkeämmin kuin muissa päihdejärjestöissä. A-killat ovat siis pysyneet uskollisina alkuperäiselle perustehtävälleen ja säilyttäneet päihdetoipumisen edistämisen ensisijaisena tehtävänään. Päihdeongelmaisten ja -toipujien lisäksi läheiset olivat tärkeä kohderyhmä kahdessa kolmesta A-killasta. A-killoissa ilmoitettiin tehtävän läheistyötä useammin kuin muissa aineiston päihdeyhdistyksissä. A-kiltojen toiminnassa korostuivat vertaisuus ja hyvinvoinnin tukeminen toiminnallisuuden kautta. Myös tämä erotti A-killat selkeästi muista toimijoista. Yleisimpien A-kiltojen toimintamuotojen joukossa olivat muun muassa toiminnallinen vertaisuus, vertaistukiryhmät ja luontolähtöiset toimintamuodot. Tuttua toki, mutta nyt myös tutkitusti A-kiltatoiminnan erityisosaamiseksi todettua.

Tutkimuksella saatiin tietoa myös A-kiltatoiminnan vaikutuksista A-kiltalaisten hyvinvointiin. Tietoa verrattiin muiden päihdejärjestöjen toimintaan osallistuvien hyvinvointiin. Havaittiin, että A-kiltalaiset vastaajat kuvasivat hyvinvointinsa lähtötilanteen (A-kiltatoimintaan tullessa) hieman muita vastaajaryhmiä alhaisemmaksi, mutta A-kiltalaisten vastaajien kokema nousu omassa hyvinvoinnissa A-kiltatoiminnan myötä oli suurempi, kuin muilla vastaajaryhmillä. Tulos on A-kiltatoiminnan näkökulmasta sekä merkittävä että innostava.  A-kiltalaisilla on myös vahva yhteenkuuluvuuden tunne: kolme neljästä A-kiltalaisesta koki kuuluvansa A-kiltaan joko paljon tai erittäin paljon. Yhteenkuuluvuus syntyy varmaankin tiiviistä yhdessäolosta – yli puolet A-kiltalaisista osallistui oman A-kiltansa toimintaan useamman kerran viikossa. A-killoissa oli myös vähemmän itsensä yksinäiseksi tuntevia kuin muiden vastaajaryhmien keskuudessa. 

A-kiltatoiminnan vahvuuksiksi koettiin vertaisuuteen liittyvät asiat – vertaistuki, vertaistoimijat, vertaisluottamushenkilöt – sekä toiminnan yhteisöllisyys ja hyvä yhteishenki. A-kiltatoiminnan toimintatapoihin ja periaatteisiin liittyvinä vahvuuksina pidetään matalaa kynnystä osallistua, vahvaa jäsenistön raittiutta, säännöistä ja arvoista kiinni pitämistä ja omatoimisuutta. Tutkimustulokset antavat vahvan näytön siitä, että A-kiltatoiminnassa mukana oleminen antaa positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Voit tutustua tutkimustuloksiin lähemmin A-Kiltojen Liitto ry:n verkkosivulla.

Ville Liimatainen
toiminnanjohtaja
A-Kiltojen Liitto ry